Konekellari suuntasi Kallion kirkkoon, jossa järjestetty Unelmien Sielunmessut VI keräsi jälleen joukon konemusiikin ystäviä kokemaan jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Haastattelimme illan aikana kolmea seuruetta – Viktoriaa ja Angelinaa, Nanaa ja Anttia sekä Jonia, Hannaa ja Markusta – ja jokaisella heistä oli oma syynsä saapua tapahtumaan, mutta yksi teema toistui: halu kokea, miltä elektroninen musiikki tuntuu keskellä kirkon holveja, valojen ja yhteisöllisyyden ympäröimänä.
Pieni videokooste illan tunnelmista.
Haastattelun aloittaa kaksikko Viktoria ja Angelina, jotka ovat seuranneet Sielunmessuja lähes alusta asti.
Mikä sai teidät tulemaan tänään Unelmien Sielunmessuun?
Viktoria: Tää on ihan mahtava tapahtuma. Jo pelkästään se, että ollaan kirkossa ja kuunnellaan konemusiikkia. Ei tällaista yhdistelmää näe usein.
Angelina: Joo, me ollaan siskon kanssa kierrelty tapahtumia jo pitkään. Tää on ollut sellainen, johon on aina haluttu tulla, jos vain pääsee.
Oletteko olleet täällä aiemmin?
Angelina: Oon ollut melkein joka kerta. Varmaan ihan sieltä ensimmäisistä Alppilan kirkon ajoista asti, joskus 2017 tienoilla.
Viktoria: Sama täällä. Aina kun on mahdollisuus, niin tänne tullaan.
Mikä tekee tästä tapahtumasta erityisen?
Angelina: Suomessa ei oikeastaan järjestetä tällaisia. Jos en väärin muista, niin tämä järjestäjäkaksikko oli ensimmäinen, joka ylipäätään toi konemusiikin kirkkoon. Sen jälkeen Turussakin on ollut jotain vastaavaa, mutta tää on silti omaa luokkaansa.
Miltä tuntuu osallistua konemusiikkitapahtumaan kirkossa?
Viktoria: Kieltämättä ekalla kerralla tuntui vähän siltä, että tekee jotain väärää, kun tanssi penkkien välissä.
Me ei ehkä olla hengellisiä ihmisiä, mutta kyllä tää miljöö ja musiikki yhdessä koskettaa sielua.
Tapahtumaan liittyy myös hyväntekeväisyys. Miten näette sen osana kokonaisuutta?
Angelina: Ehdottomasti tärkeä osa. Erityisesti nuoret – tiedän, että se on järjestäjille tosi lähellä sydäntä.
Miltä Kallion kirkko tuntuu tapahtumapaikkana?
Angelina: Tää on upea ja kaunis kirkko. Sijainti on loistava, kun metrosta tullessa näkee heti, että täällä tapahtuu. Viime kerralla valot näkyivät ulos asti.
Viktoria: Muistan yhden kerran maaliskuulta muutaman vuoden takaa. Ajoin tähän lähelle ja näin tornin ikkunasta valojen vilkkuvan, tuli heti fiilis, että nyt on sitä, mistä itse tykkää. Oon ollut täällä muissakin tapahtumissa, mutta tää on ihan eri tunnelma kuin rauhallisemmissa tilaisuuksissa. Nyt on kunnolla menoa.
Täällä voi myös sytyttää kynttilöitä ja muistella läheisiä. Mitä ajattelette tästä hengellisestä puolesta?
Angelina: Se on tosi kaunis lisä. Muistan yhden kerran, kun sytytettiin lyhty, siitä tuli heti lämmin ja herkkä tunnelma.
Viktoria: Joo, tässä on mukana hengellisyyttä omalla tavallaan. Se antaa sielulle erilaisia tapoja elää ja kokea. Mun mielestä tosi mielenkiintoinen konsepti.
Miltä tuntuu tuoda oma lapsi tällaiseen tapahtumaan?
Angelina: Ihanalta. Meidän kohta kolmevuotias tytär oli nyt ekaa kertaa mukana, ja hän rauhoittui kuuntelemaan musiikkia. Selvästi tykkää – ja totta kai me opetetaan pienestä asti mukaan tähän kulttuuriin.
Seuraavaksi ääneen pääsevät Antti ja Nana, jotka tulivat paikalle hakemaan reiveihin täysin uudenlaista ympäristöä.
Mikä sai teidät tulemaan tänään Unelmien Sielunmessuun?
Antti: Käydään muutenkin paljon reiveissä, ja tää on niin erilainen ympäristö, että oli pakko tulla kokemaan. Kiva saada vähän erilaista näkökulmaa bileisiin.
Miten tää ympäristö eroaa muista tapahtumista?
Antti: No kirkko paikkana on tosi erilainen. Reivejä järjestetään yleensä kaikenlaisissa tiloissa, mutta ei kirkossa tule muuten käytyä. Silti tää sopii yllättävän hyvin tähän hommaan. Valot tekee tilasta upean ja musiikki toimii täällä hienosti.
Nana: Ja akustiikka on myös ihan erilainen.
Oletteko tottuneet bileissä istumaan kirkonpenkeissä?
Antti: Ei todellakaan.
Nana: Meidät näkee aina tanssilattialla.
Antti: Kyllä. Tykkäämme liikkua, ja yleensä kuunnellaan vähän vauhdikkaampaa musiikkia, mutta on kiva kokeilla välillä jotain erilaista.
Mitä elektroninen musiikki teille merkitsee?
Nana: Se on mulle itseilmaisua. Musiikin kautta pääsee liikkumaan ja käyttämään kehoa. Se vie erilaisiin tiloihin ja matkoille – vähän kuin reissaisi musiikin sisällä.
Antti: Sama. Kun musiikin yhdistää tanssiin, pääsee omaan maailmaan fiilistelemään ja nauttimaan. Siitä tulee hyvä tunne.
Tapahtumaan liittyy myös hyväntekeväisyys. Mitä ajattelette siitä?
Antti: Tosi hienoa, että halutaan tehdä hyvää samalla. Että tuotto menee eteenpäin oikeaan paikkaan – ehdottomasti positiivinen juttu.
Nana: Samaa mieltä.
Mikä on ollut parasta tässä illassa?
Nana: Ehkä juuri se, että tää tila on niin erilainen. Tää on kokonaisuutena tosi hieno kokemus.
Seuraavaksi kolme tapahtumakävijää – vasemmalta Markus, Joni ja Hanna – kertovat omista fiiliksistään Unelmien Sielunmessusta.
Haastattelun aloittaa ensikertalainen Joni, joka tuli paikalle puhtaasti uuden kokemuksen perässä.
Mikä sai sinut tulemaan tänään Unelmien Sielunmessuun?
Ihan uuden kokemuksen perässä. En oo ennen käynyt täällä, mutta oon kuullut tapahtumasta paljon juttuja.
Miltä tapahtuma vaikuttaa näin ensikertalaiselle?
Aika mukavalta. Tosi omanlaiselta ja erilaiselta kuin mikään, missä oon aiemmin ollut.
Miten kirkkoympäristö toimii sun mielestä tässä genressä?
Kyllähän tää luo ihan ainutlaatuisen viban. Hauska idea tuoda konemusiikki tällaiseen tilaan – ja toimii yllättävän hyvin.
Seuraavaksi vuorossa on Hanna, joka palasi Sielunmessuihin edellisen kerran herättämän vahvan fiiliksen vuoksi.
Miten päädyit tänään Unelmien Sielunmessuun?
Tykkään käydä konemusiikkitapahtumissa, ja olin mukana myös viimeksi kun tämä järjestettiin. Silloin tykkäsin erityisesti ympäristöstä – täällä oli tosi kaunista ja kivaa, joten halusin tulla uudestaan.
Onko täällä erilainen tunnelma kuin tavallisissa bileissä? Miten kuvailisit sitä?
No kellokin on vielä aika vähän, mutta kyllä tää tuntuu erilaiselta. Vaikea sanoa tarkalleen mikä sen tekee, mutta tunnelma on jotenkin omanlaisensa.
Kuunteletko konemusiikkia muuten? Mitä se merkitsee sinulle?
En ehkä kotona kuuntele niin paljon, mutta tykkään käydä tanssimassa – festareilla ja… …ja kirkossa.
Lopuksi haastatteluvuoroon saapuu Markus, jota kiinnosti erityisesti konemusiikin ja kirkkoympäristön yhdistelmä.
Mikä sai sinut tulemaan tänään Unelmien Sielunmessuun?
Mulla on oikeastaan sama syy kuin monella muullakin – tykkään konemusiikista. Kuuntelen sitä paljon ja käyn keikoilla ja muissa tapahtumissa. Tässä houkutteli erityisesti tää yhdistelmä: miten konemusiikki toimii kirkko-olosuhteissa. Se kiinnosti tosi paljon.
Oletko käynyt täällä aiemmin?
En oo. Tää on mun ensimmäinen kerta. Tulin vähän niinku tutustumaan.
Miltä tapahtuma ja ympäristö vaikuttavat? Voisitko kuvitella tulevasi uudelleen?
Hyvin todennäköisesti tulen. Mun mielestä tää on tosi piristävä tapahtuma. Ympäristö on erilainen ja kokonaisuus toimii yllättävän hyvin.
